Avoimin mielin kohti uutta
Nyt varmaan moni opiskelija pohdiskelee ja tuskailee hankeidean parissa. Mistä saan aiheen? Mistä lähden liikkeelle? Hankesuunnittelu vie oman aikansa ja on luova prosessi, jossa ei kannata hätäillä.
Mutta sitten luoviin menetelmiin...
Lähijaksolla opiskelijat ansiokkaasti kokeilivat ja opettivat toisilleen erilaisia luovia menetelmiä, joita hanketyössä voi hyödyntää. Varsinkin mielikuvatyöskentely lähti liikkeelle uskomattoman nopeasti. Jukka vetäjänäkin näytti hämmästyneeltä. Strada sopii sittenkin yrityscaseen, eikö niin! Myös akvaariomenetelmä, tulevaisuuden verstas ja learning cafe tulivat meille tutuksi. Muistutan myös ohjaustaitojen kehittämisestä. Vetäjän vastuulla on, että homma etenee ja aikataulussa pysytään. Hyvällä suunnittelulla saadaan aikaan hyviä tuloksia. Kannattaa etukäteen testata tehtävien osalta minkälaisia vastauksia ne tuottavat.
Nyt vain rohkeasti ideoimaan ja kokeilemaan! ja tietenkin oikein ihanaa joulunodotusta
Kääritään hihat ja aletaan töihin...
Näillä sanoilla viritteli tulevaisuuden tutkija Petri Rajaniemi meidät omaan luentoonsa Maaseutufoorumissa Siikajoen Törmälän maatilamatkailutilalla. Petri jatkoi, että kovin harvalla on tiedossa mitä tehdään. Näin se valitettavasti on! Hanketoiminnassa ja kehittämisessä täytyy olla selkeä visio ja tavoitteet muutoin kehittäminen on hakuammuntaa.
Petrin luennosta jäi mieleen myös se, että liiketoiminta alkaa aina ihmisestä ja päättyy ihmiseen. Asiakkuuden ymmärtäminen tästä näkökulmasta tarkoittaa empatiaa. Teknologista osaamista meillä jo on, mutta miten ymmärtää asiakkaiden tarpeita? Tarpeiden taustalla on ihmisten mielikuvat, joiden pohjalta hän ostopäätöksiä tekee niin tuotteista kuin palveluista. Uudelleen ajattelua tarvitaan niin hanketoiminnassa kuin liiketoiminnassa.
Mitä muuta jäi mieleen Pohjois-Pohjanmaan maaseutufoorumista? Ainakin se, että oli taas mukava nähdä kumppaneita ja verkostoitua. Ajankohtaistietoa saatiin mukavasti "hyvät ja huonot uutiset" -uutisstudiossa.
Mukavaa oli se positiivinen huomio, jota opiskelijamme saivat mukanaolosta. Sitä kiitteli puheenjohtaja loppupuheenvuorossa, samoin monet verkostokumppanimme. Tästä on ilo jatkaa.
Ryhmätöiden purkua Maaseutufoorumin iltapäivässä
12.10.2015
Työelämä muutoksessa
Lauantain Kalevassa oli mielenkiintoinen Seppo Mustosen kolumni tulevaisuuden työelämän skenaarioista. Hänen mukaansa digitaalinen vallankumous muuttaa perinteisiä liiketoimintamalleja ja työmarkkinoita. Osa töistä katoaa, uusia tulee tilalle, työn sisältö muuttuu. Miten nämä muutokset vaikuttavat pieneen Suomeen ja mitä ne tarjoavat harvaan asuttuun pohjoiseen? Uudet tuulet luovat meille aivan uusia mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja ja lisätä hyvinvointia ja elämisen mahdollisuuksia sekä vaihtoehtoja. Hankkeiden kautta voimme tuoda uusia toimintamalleja ja myös innovaatioita käytäntöön.
Ajasta ja paikasta riippumattoman työn osuus lisääntyy. Mustosen mukaan työn mielekkyys lisääntyy, koska uusi tapa tehdä työtä vähentää hierarkiaa ja antaa työntekijöille enemmän päätäntävaltaa ja vastuuta. Meidän täytyy siis oppia myymään omaa osaamistamme. Ehdotankin, että nostetaan omat vahvuutemme ja osaamisemme esille. Tehdään itselle "myyntipuhe". Puhutaan nk. hissipuheesta, jonka idea on tuoda oma asia esille lyhyesti ja ytimekkäästi.
Ohjelmallisuus ja kehittäjäorganisaatiot ...huh....
EU on tuonut matkassaan paljon uusia toimintatapoja, käsitteitä ja paljon byrokratiaa.
Toimintaympäristö on laaja ja sidosryhmiä paljon. Alla olevat toimijat ovat tärkeitä julkisia rahoittajia:
- Ely-keskukset (Eu+valtio)
- Leaderryhmät (Eu+valtio+kunta)
- Maakuntaliitot.
Seutukunnat tai kehittämiskeskukset ovat kuntien alueellisia yhteenliittymiä, jotka myöntävät kuntarahoitusta mutta toteuttavat itsekin paljon erilaisia hankkeita. Näiden lisäksi kuntarahoitusta haetaan kunnista tai kunnan omistamista organisaatioista.